tiistai 16. joulukuuta 2014

Maanäytteen analysointi

Maanäytteen analysointi

Työn tarkoitus
Työn tarkoituksena on ottaa maasta näyte ja tehdä siitä erilaisia määrityksiä, kuten tilavuuspaino, kosteus, multavuus, johtoluku ja happamuus.

Työn suoritus
Ensiksi otimme maasta näytettä lapiolla, jonka jälkeen hajotimme näytteen ”jauhoksi” erillisessä astiassa. Tämän jälkeen teimme näytteestä erilaisia määrityksiä. Ensimmäiseksi määritimme tilavuuspainon, jonka jälkeen kosteuden, johtoluvun ja happamuuden.

Tulokset
Tilavuuspaino
Kokonaispaino 24,22g
8,2g tyhjän astian paino
16,02g näytteen paino
Tilavuuspaino: 1.51

Kosteus

Alkupaino: 5,316g
Jälkipaino: 5,160g
Kosteus: 1,9%

Johtoluku: 106.8us/cm
Happamuus: 7.10 pH

Työn arviointi
Työ sujui hyvin ja tulokset olivat hyvää luokkaa.



torstai 13. marraskuuta 2014

Rasvan määritys (uutto)

Työn tarkoitus
Työn tarkoituksena on tutustua kiintoaine-neste -uuttoon suorittamalla pähkinöiden uutto etanolilla.

Työn suoritus
Ensiksi punnitsimme noin 10 grammaa pähkinöitä ja murskasimme ne alle 1x1mm rakeiksi. Sitten kokosimme Soxhlet-laitteiston ja siirsimme pähkinämurskeen laitteen keskiosassa sijaitsevaan uuttohylsyyn. Seuraavaksi lisäsimme kolviin kiehumakiviä ja punnitsimme ne. Seuraavaksi lisäsimme etanoolia uuttolaitteen keskiosaan. Sitten liitimme laitteistoon jäähdyttimen ja laitoimme jäähdytysveden kierron päälle ja aloitimme uuttamisen, joka kesti noin 2 tuntia. Lopuksi laitoimme kolvin vesihauteeseen jossa siitä haihtui etanolit pois. Sen jälkeen punnitsimme kolvin sekä rasvan kanssa että tyhjänä.

Tulokset

Tutkittava näyte: Pähkinät
Näytteen määrä: 10g
Tyhjän kolvin massa: 170g
Kolvi + rasva: 216g
Rasvan määrä: 43g

Rasva-% = 43g/10g*100% = 43%
Valmistajan ilmoittama rasva-%: 46%

Virheprosentti: 3%

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Lämmönsiirto levylämmönvaihtimella

Työn tarkoitus
Työn tarkoituksena on perehtyä levylämmönvaihtimen toimintaan ja rakenteeseen, sekä määrittää lämpöhäviöt.

Työssä käytettävät laitteet ja aineet
Työssä ei tarvittu mitään paitsi levylämmönvaihdinta sekä suojalaseja.

Työn suoritus
Ensiksi avaisimme venttiilit ja katsoimme miten vesi virtaa lämmönvaihtimessa, eli mistä vesi tulee sisään ja mistä se poistuu. Sitten aloimme laskemaan veden virtausta ja lämpöhäviötä. Eli otimme veden lämpötilan ulos kun se tuli laitteeseen, ennen kun se meni lämmönvaihtimen läpi ja sitten kun se oli mennyt lämmönvaihtimen läpi ja lähdössä laitteessa.

Tulokset
Lämmin vesi
Kylmä vesi

Lämpötila
Virtaus
Lämpötila
Virtaus

Sisään
Ulos
Tilavuus-virta
Massavirta
Sisään
Ulos
Tilavuusvirta
Massavirta
°C
°C
l/min
kg/s
°C
°C
l/min
kg/s
50
30
20
0,30
13
24
24
0,4
44
33
22
0,36
13
29
14
0,3
48
35
22
0,36
12
28
10
0,2
47
37
22
0,36
13
38
1
0,16
50
38
21
0,36
13
39
7
0,1

Seuraavaksi laskimme veden luovuttaman ja vastaanotetun lämpömäärän. Lopuksi laskimme lämpöhäviöt.
Kuuman veden virtaus
Kylmän veden virtaus
Vastaan-otettu lämpö-määrä
Luovutettu lämpömäärä
Lämpöhäviöt
l/min
l/min
J/s
J/s
%
20
24
1843,6
25140
26,6
22
19
20112
24134
16,6
22
14
13408
19609
31,6
22
10
14647,8
22676
34,9
21
7
10894
17598
38
                                                                                                                               
Lämpöhäviöt olivat suhteellisen suuria. Tilavuusvirtauksen muutos vaikuttaa sekä lämpömäärään että lämpöhäviöön.

                                                             

torstai 11. syyskuuta 2014

Vichyveden Ca-pitoisuus, pH ja sähkönjohtokyky

Työn tarkoitus

Työn tarkoituksena on selvittää tislauksen vaikutusta Vichyveteen. Ensiksi mitattiin normaalista vichyvedestä pH, Ca-pitoisuus sekä sähkönjohtokyky, jonka jälkeen vettä tislattiin ja samat määritykset tehtiin uudelleen.

Periaatteet
Tislauksen ideana on poistaa aineesta suoloja. Vesi kuumenee höyryksi ja sitten jäähtyy takaisin nesteeksi jäähdytysputkessa. Se perustuu haihtumiseen. Aineen koostumus vaikuttaa tislauksen tuloksiin. pH kertoo että onko aine hapan vai emäs. Sähkönjohtokyky kertoo kuinka hyvin aine johtaa sähköä. Johtavuuteen vaikuttaa mm. aineen tiheys. 

Tarvittavat välineet ja reagenssit

Työssä käytettiin mm.10 ml byrettiä, statiivia, pipettejä, erlenmeyerkolvia, tislauslaitteistoa, linnunpesähaudetta, nostimia, pH-mittaria sekä lämpömittaria. Lisäksi työssä tarvittiin muutamia aineinta, mm. indikaattoriseosta sekä EDTA-liuosta.

Työn suoritus

Ensiksi kalibroimme pH-mittarin ja mittasimme normaalin vichyveden pH:n (4,86). Jonka jälkeen teimme saman operaation sähköjohtavuusmittarilla. Vichyn sähkönjohtavuus oli (82.8). Tämän jälkeen tislasimme Vichyvettä. Ensiksi kasasimme laitteiston ja sen jälkeen tislasimme n. 25ml vichyä ja teimme määritykset uudelleen. pH:ssä oli suurempi (5,26) kun normaalin vichyn. Sähkönjohtavuus oli lähes sama (82.3). Laskimme myös molemmista näytteistä Ca-pitoisuuden ensiksi titraamalla ja katsomalla kuluneen aineen määrää, normaalin vichyn oli 3.4 ja tislatun 2.7. Lopuksi laskimme virheprosentit.

Tulokset

Kalsiumpitoisuus laskettiin seuraavalla kaavalla: 40,08 * a * c * (1000/V) missä a = EDTA-kulutus, c = EDTA-liuoksen konsentraatio ja V = näytetilavuus. C = 0,01 ja V = 25ml

Virheprosentti laskettiin seuraavasti: oma tulos - oikea tulos / oikea tulos * 100%.


Mitattu suure  Ennen tislausta Tislauksen jälkeen Virheprosentti
Ca-pitoisuus   27                      Alle 1                    0,7%
pH                  4,86                   5,26                        0,4%
Johtokyky      82.8                   82.3                        0,3%

Tulokset heittävät aika paljon, luultavasti koska tislauksessa ja titrauksessa teimme varmaankin jotain väärin.